~ Etusivu ~ Vuosijuhlaopas ~ Menu ~
Vuosijuhlat ovat akateemisista juhlista arvokkaimpia ja hienoimpia. OLTO viettää juhliaan viiden vuoden välein, mikä tekee niistä vieläkin erityisemmät ja tärkeämmät. Useimmiten OLTO:n jäsenet pääsevätkin kokemaan oman kiltansa vuosijuhlat vain kerran opiskelujensa aikana. Nyt tämä ainutlaatuinen tilaisuus on taas käsillä, kun OLTO juhlistaa 25-vuotista taivaltaan. Varmista, ettet jää paitsi yhdestä opiskeluaikasi ehdottomista kohokohdista!
Juhlan kulku
Vuosijuhlat koostuvat neljästä osasta: cocktailtilaisuudesta, pääjuhlasta, jatkoista ja seuraavan aamun silliaamiaisesta.
Ensin pidetään erityisille kutsuvieraille, kuten yritysten sekä toisten kiltojen edustajille, cocktailtilaisuus, jossa kutsuvieraat saavat halutessaan esittää vuosia täyttävälle killalle tervehdyksen lahjoineen.
Killan jäsenet saapuvat suoraan pääjuhlaan, joka alkaa cocktailtilaisuuden jälkeen. Omat istumapaikat löytää pöytäkartasta, johon on määritelty missä pöydässä ja millä paikalla kukakin istuu. Vieras ja hänen avecinsa istuvat aina vastakkain.
Juhlan kulku on kerrottu pöytiin jaetuissa käsiohjelmissa. Pääpiirteissään pääjuhla koostuu kolmen ruokalajin illallisesta sekä puheista, esityksistä ja snapsilauluista aterioinnin välissä. Seremoniamestari ohjaa juhlan kulkua ja vastaa illan sujuvuudesta. Seremoniamestarin puoleen voi kääntyä juhlan aikana esiin tulevissa kysymyksissä ja ongelmatilanteissa.
Pääjuhla päättyy tansseihin. Tanssien päätyttyä ilta jatkuu salaisella jatkopaikalla, jonne on järjestetty kuljetus.
Jatkot ovat pääjuhlaa vapaammat ja rennommat, ja tarkoituksena on pitää hauskaa hyvässä seurassa. Jatkoilla on tarjoilua niin killan puolesta kuin omakustannehintaankin. Jatkot saattavat kestää aina seuraavan aamun silliaamiaiseen asti. Niiltä on kuitenkin lupa poistua milloin vain ja halutessaan virkistäytyä ennen sillistä.
Silliaamiaisen tarkoitus on jatkaa juhlatunnelmaa vielä juhlien jälkeisenäkin aamuna. Silliksellä syödään, rentoudutaan ja nautitaan rauhassa hyvästä seurasta.
Käyttäytyminen eli etiketti
Juhliin on syytä saapua ajoissa. Jos saliin kuitenkin syystä tai toisesta tulee myöhässä, on tarkistettava että ei häiritse puhetta tai muuta meneillään olevaa ohjelmaa, ja mentävä sopivan tilanteen tullen huomaamatta paikoilleen.
Istumapaikan löydettyään juhlavieraat seisovat paikkojensa takana, kunnes koko pöytäseurue on koolla. Herrat ojentavat pöytäavecilleen, eli oikealla puolellaan olevalle daamille, tuolin ja auttavat tämän istumaan. Pöydässä esittäydytään naapureille, tai pöydän ollessa pieni (alle 10 henkeä) kaikille pöytäseurueen jäsenille, heti pöytään saapuessa tai viimeistään kun on istuuduttu.
Naiset eivät laske laukkuaan missään kohtaa pöydälle, vaan pitävät sen sylissään tai tuolin selkänojalla.
Kun joku pitää puhetta, ollaan hiljaa vaikka puhe kestäisi kauan ja/tai olisi tylsä. Juomiaan voi siemaista janon iskiessä, mutta muu syöminen pitää keskeyttää. Myöskään vessassa ei tulisi rampata vaan odottaa vessataukoja, joita pidetään säännöllisin väliajoin. Mikäli kuitenkin hätä yltyy liian pahaksi, tulisi vessaan poistua mahdollisimman huomaamattomasti ja palata paikalleen niin, että ei herätä turhaa huomiota.
Pääjuhlan aikana pöydistä ei ole soveliasta nousta ennen kuin pääruoka on nautittu. Muutenkin ylimääräistä liikkumista on vältettävä, sillä siitä aiheutuu turhaa hälinää, joka haittaa juhlan tunnelmaa.
Pääjuhlassa on pöytiintarjoilu. Ennen ruokailun aloittamista on kohteliasta odottaa ainakin oman seuralaisen ja lähimpien vierustovereiden saavan myös omat annoksensa. Pääsääntönä on, että yli kymmenen hengen pöydässä voi osa jo aloittaa syömisen jos muiden ruoka vielä viipyy, tällöin tietysti sopien asiasta tahdikkaasti muun pöytäseurueen kanssa. Pienemmissä pöytäseurueissa ruokailu aloitetaan yhtä aikaa. Jos esimerkiksi yhdellä henkilöllä on jostakin syystä hankaluuksia saada annostaan, hän voi hyvin myös antaa luvan muille jo aloittaa.
Juhlassa on laulumestari, joka aloittaa ja johtaa laulut koko juhlaväelle. Laulettavat laulut löytyvät pöydissä olevista käsiohjelmista. Huomioitavaa on, vaikka juhlassa juodaankin snapseja ja lauletaan snapsilauluja, vuosijuhla ei muistuta sitsejä millään muulla tavalla, vaan käyttäytyminen on arvokkaiden juhlien mukaista.
Snapsilaulujen jälkeen skoolattaessa herrat skoolaavat ensin oikealle, sitten vasemmalle ja eteen. Daamit puolestaan skoolaavat ensin vasemmalle, sitten oikealle ja eteen. Lasit kohotetaan, niitä ei tule kilistellä. Kohteliasta katsekontaktia skoolausparin kanssa ei myöskään sovi unohtaa.
Seremoniamestarin ohjeita on noudatettava, mitä tulee illan ohjelmaan, salissa liikkumiseen, tupakointiin ynnä muihin käytännön asioihin. Hänen puoleensa voi myös kääntyä kaikissa epäselvissä asioissa.
Pukeutuminen
Pukukoodina vuosijuhlissa on juhlapuku, joka tarkoittaa miehillä frakkia ja naisilla näyttävää täyspitkää pukua. Vuosijuhlissa saa käyttää akateemisia kunniamerkkejä.
Miehet
Frakissa hännystakin kauluskäänteet ovat silkkiset ja housuissa on silkkisivunauhat.
Paita on valkoinen frakkipaita ja liivi valkoinen frakkiliivi. Liivin tulee näkyä edessä 1-2 cm takin alta.
Solmuke on myös valkoinen, samoin kuin taskuliina, joka on taitettu kapeaksi viiruksi. Taskuliinaa ei kuitenkaan käytetä kunniamerkkien kanssa.
Sukat ovat mustat ja kengät mustat kiiltonahkaiset.
Ei käytetä rannekelloa.
Frakki voidaan korvata myös mustalla puvulla. Puvun paita on valkoinen ja solmio tummansininen tai hopeanharmaa, ei musta. Hillityt pienet kuviot ovat sallituja. Liiviä voi käyttää, mutta taskuliina ei ole välttämätön.
Naiset
Naisilla juhlapuku on täyspitkä ja juhlavasta materiaalista valmistettu, avonainen tai olkaimeton mekko.
Juhlakengät ovat sirot umpikärkiset avokkaat tai sandaalit, ja ne voivat olla juhlapuvun väriin soinnutettua materiaalia, ohutta nahkaa tai muuta juhlavaa materiaalia.
Laukku on siro ja pienikokoinen. Väriltään laukku on kenkien kanssa saman sävyinen tai samaa materiaalia ja siinä voi olla kirjailuja tai helmikoristeita.
Korut ovat juhlavia strassi- tai lasikoruja tai arvokoruja. Ei käytetä rannekelloa, ellei se ole korukello.
Lisäksi voi käyttää käsineitä, jotka ovat pitkät, yli kyynärpään ulottuvat. Sormukset jätetään hansikkaiden alle, mutta rannekorut tulevat hansikkaiden päälle. Käsineitä ei kuitenkaan missään nimessä pidetä yllä ruokaillessa, vaan ne on riisuttava.
JUHLAPUVUN KANSSA KÄYTETTÄVÄT NAUHAT JA ANSIO- TAI VIRKAMERKIT
Sen, jolle on myönnetty jonkin ylioppilasjärjestön nauhan tai merkin kanto-oikeus, tulee osata kantaa sitä oikein. Neuvoja voi kysyä nauhan myöntäneeltä taholta, mutta tietyillä perussäännöillä pärjää.
Vieraat voivat käyttää juhlapukunsa kanssa ainejärjestöjen, osakuntien, kattokiltojen ja/tai ylioppilaskuntien nauhoja. Miehet pukevat nauhat niin, että ne laskeutuu oikealta olkapäältä alas vasemmalle puolelle. Frakin kanssa nauhat tulevat liivin ja paidan väliin. Tumman puvun kanssa nauhat kannetaan solmion päällä ja takin alla. Naiset taittelevat usein pukuunsa ruusukkeen nauhoista, sillä nauhat eivät saa koskettaa paljasta ihoa. Ruusukkeet kiinnitetään vasemman rinnan päälle. Mikäli puku on umpinaisempi niin nauhat voidaan kiinnittää myös niin, että ne laskeutuvat vasemmalta olkapäältä oikealle.
Akateemisista kunniamerkeistä on yleensä säädetty erikseen ylioppilaskuntien ja akateemisten tahojen säännöissä tai ohjesäännöissä (esimerkkinä OYY:n juhlaopas). Jos säännöissä ei kuitenkaan selvästi kerrota kantotapaa, noudatetaan etiketin säädöksiä. Pääsääntöisesti akateemisia kunniamerkkejä kantavat pojat taskun päällä ja tytöt vastaavassa paikassa. Kunniamerkkejä kannetaan akateemisissa juhlatilaisuuksissa.
Virkamerkkiä käytetään yleisesti edustettaessa omaa yhteisöään, tässä tapauksessa ylioppilaskuntaa. Virkamerkin kanto-ohjeet ovat tarkkoja ja niistä ei pidä poiketa. Virkamerkkejä saa kantaa kerrallaan vain yhtä, eli edustettaessa vaikkapa kahta eri tahoa, on valittava vain toisen tahon virkamerkki.
Pojat kantavat virkamerkkiä vasemmalla taskun päällä tai keskellä puvuntakin vasenta käännettä. Tytöt kantavat virkamerkkiä vastaavassa paikassa. Kunniamerkkejä ei käytetä virkamerkin kanssa. Juhlavieras voi siis vuosijuhlassa kantaa saamaansa akateemista kunniamerkkiä tai vaihtoehtoisesti jäsenmerkkiä.